Assembly Summer 2011: Hengitä syvään ja ajattele viivaa

Tämän piti olla tapahtumaraportti, mutten saa muistiinpanoistani enää mitään selvää ja mielikuvat tapahtumasta ovat paikoin aika hämäriä. Muistan, että oli kivaa silloin kun en jännännyt itseäni puolikuoliaaksi. Se, että kirjoitan tätä flunssassa ei taida auttaa asiaa, mutta yritetään nyt ennen kuin ne viimeisetkin muistikuvat karkaavat ulottumattomiin.

???

 Sain tietää Assyistä ensimmäisen kerran muistaakseni serkultani joskus yläasteella. Tapahtuma kuulosti mielettömän siistiltä ja siitä asti minun on pitänyt osallistua, mutta joka kerta olen joko unohtanut koko tapahtuman, tai sitten olen tajunnut juuri pari päivää sen päättymisen jälkeen että ai jaa, se meni jo. Kun  kuulin huhuja, että Assembly tulee taas ja tällä kertaa siellä järjestetään cosplay-kisakin, painuin saman tien sivulle tutkimaan lippujen hintoja. Nyt! Nyt tai ei koskaan.

Minun ei pitänyt osallistua kisaan. Palkintosummat nähtyäni päällisin tunne oli harmi siitä, ettei minulla ollut pukua, jolla olisi voinut kisata. Asiaa tarpeeksi puituani päätin kuitenkin yrittää vääntää jotain aikaiseksi, vaikka se pari viikkoa tuntuikin jo aloittaessa aivan liian vähältä ajalta. Kyseessä oli yksi oma hahmosovellukseni, josta en nyt viitsi sen syvällisemmin kertoa - tuskin tulee yllätyksenä kenellekään, että puku ei viimeisenä iltana ollut lähelläkään valmista. En halunnut taas stressiromahdusta, joten irrotin tyynenä ompelukoneen johdon seinästä ja painuin nukkumaan.

Aamulla suurin tukijani äiti kysyi missä vaiheessa puku oli, ja kun totesin että ei onnistu, en kisaa, äiti ihmetteli miksen kisaisi valmiilla puvulla. Siksi, että minulla on tasan kaksi pukua joilla kisaamista voisi edes harkita: Vincent ja Gwendolyn. Kisan säännöt olisivat sallineet kummatkin asut, mutta Vincentillä on voitettu jo se yksi kisa, joten kisaaminen olisi tuntunut... en tiedä, ei epäreilulta, mutta epämiellyttävältä. Gwendolyniä taas en ole tehnyt kokonaan itse. Pienen suostuttelun jälkeen (haloo pahvi, pääpalkintona kahden kuukauden vuokraraha!1!) tulin siihen tulokseen, että enemmän minua harmittaisi jos en edes yrittäisi - ja jos ei muuta, voisin olla edes täyttökisaaja, jotta kisa saataisiin ylipäätään järjestettyä.

Kisan ulkopuoliset tekemiseni eivät varmaan hirveästi kiinnosta lukijoita, joten käydään vain nopeasti läpi, että ohjelmista tuli seurattua paria seminaaria, compoja, tietysti konsertit ja robosodan esikarsinta. Kaikki ohjelma oli hauskaa ja mielenkiintoista ja erityisesti seminaareja olisin voinut käydä kuuntelemassa enemmänkin. Onneksi ne löytyvät näin jälkikäteen Assyjen arkistoista. Kannattaa muuten vilkaista noita compojenkin töitä, ovat nimittäin todella hienoja. Lauantai meni paljolti blogimiitin merkeissä - sori että olin niin palikka enkä hienosta opetustuokiosta huolimatta osannut syödä puikoilla ja ja ja buhuu, lupaan että ensi kerralla yritän olla vähän aktiivisempi - ja sunnuntaina oli kirpputori, joten en sinä päivänä päässyt paikalle enää ollenkaan.

Tiivistettynä, vaikka se 40 e sisäänpääsy oli paljon totuttuun cosplayaajan tapahtumahintatasoon verrattuna, sillä sai niin paljon vastineeksi, että hinta ei harmita yhtään. Itse asiassa olin vähän kateellinen tuplahinnan maksaneista tietokonepaikoista. :''D Kuka tietää, ehkä ensi kerralla ostan sellaisen.

Sitten itse kisasta. Olisin toivonut infoamista ja asioiden vääntämistä rautalangasta ehkä vähän enemmän, mutta järjestäjät olivat todella mukavia ja tietävän vastauksen sai hyvin nopeasti, kunhan tajusi itse ensin kysyä. Tuomarointitilanteesta minulla on vähän ristiriitaiset fiilikset - esitys piti vetää läpi jo siinä, mikä oli toisaalta ihan jees (omani oli puvun vaihtumisen takia häthätään kasattu, ja meni itse asiassa vielä tuomarointitilanteessa noin 3/4 improamalla), mutta toisaalta tilaa oli vähän hankala hahmottaa koska lavalla ja käytävällä on aika paljon eroa. Tuomarointi oli avoin tilaisuus, jolloin ei ihan tiennyt, että pitäisikö tässä nyt esiintyä tuomareille vai yleisölle.

Varoitusaikaan nähden kisassa oli hyvä taso. Yhdeksästä esikarsintalaisesta valittiin viisi finalistia, jotka pääsivät esiintymään päälavalle. Tähän olisin toivonut myös parempaa infoamista, sillä jotenkin oletin, että tulosten päättämisestä oltaisiin kuulutettu. Istuskelin hyvän aikaa ihan tuomarointipöydän läheisyydessä ja vasta kun pari tuomaria lähti toimittamaan omia asioitaan, he vinkkasivat minulle että olin jatkossa ja voisin käydä pyytämässä palautetta. Vastaavasti eräs ei-jatkoon päässyt karsintalainen tuli ihmettelemään lavan viereen juuri ennen kisan alkua, että mitä tapahtuu ja pitäisikö hänenkin olla paikalla. Ei varmaan ole hirveän kivaa kuulla vasta siinä vaiheessa, ettei ole jatkossa. :/

Päälavalla asiat sujuivat enimmäkseen paremmin. Muut kisaajat olivat todella mukavia, joten jännitys helpotti vähän kun sai jutella niitä näitä. Myös kylmät vesipullot olivat taivaallinen lahja.
Esiintyjistä olin itse ensimmäisenä, joten musiikkini tuli aluksi niin hiljaa etten kuullut sen alkua, mikä vähän sotki keskittymistäni. Pienenä yllätyksenä tuli myös tuomaripöytä lavalla (karsintojen ja finaalin väliin jäi aikaa, jonka olin kuluttanut suunnittelemalla esitykseni kulkua yläkatsomosta käsin), mutta enemmän säikähdin kameraa, joka kuvasi esitystä lavan isolle valkokankaalle. Ajatuksenjuoksuni oli siinä vaiheessa suunnilleen "pyöri ympäri, ympäri, ymp--- MITÄ, miksi bebani on valkokankaalla?!?". Jälkikäteen ajateltuna ratkaisu tuntui ihan luonnolliselta, oltiinhan kaikki muutkin päälavan ohjelmat kuvattu samalla tavalla. Siitä oltaisiin ehkä kuitenkin voitu muistuttaa kisaajiakin vielä etukäteen. Kokonaisuudessaan esitys meni kuitenkin huomattavasti paremmin kuin esikarsinnassa, osittain siksi että lavalla on helpompi eläytyä ja osittain siksi, että nyt minulla oli parempi käsitys siitä, mitä olin tekemässä.

Noin yleensä lava oli aivan ihana, koska no, Hartwall-areena. Olen aiemmin kisannut vain Glorialla, joten harppaus oli aikamoinen niin tilan kuin valojenkin suhteen - yleisön määrästä puhumattakaan, mutta minusta vähän tuntuu, ettei kovin moni ainakaan tietokonepaikallisista kiinnittänyt kisaan hirveästi huomiota. Yleisön reaktio oli yksi arviointikriteereistä, mutta yleisö alkoi vasta lämmetä viimeisten kisaajien kohdalla.

Pisteytys oltiin ilmeisesti tehty pitkälle jo esikarsinnassa, sillä tulokset julkaistiin hyvin nopeasti. Sijoituin itse kolmanneksi ja olen siihenkin sijaan tyytyväinen, koska pelkäsin vähän, että minulta oltaisiin vähennetty pisteitä siksi, ettei puku ollut täysin itse tehty. Korkeampaa sijaa en ehkä olisi nähnyt ansaituksi, eikä hyvälle sitä paitsi harmita hävitä. Ja ennen kuin kukaan ehtii itkeä että yhyy, miksi kisaat puvulla jota et ole tehnyt itse, niin tietenkin kerroin tuomareille kuka on tehnyt puvusta minkäkin osan. :p

 Finalistit

Rehellisesti sanottuna minua nolotti ihan hirveästi liikkua Assyilla puvussa, joten lähdin vaihtamaan sitä pois heti kisan jälkeen. Järjestäjien puolesta kisaajille (tai ainakaan minulle) ei oltu neuvottu minkäänlaisia pukuhuoneentapaisia, joten lähdin kyselemään sellaista infosta. Ajattelin, että koska täällä on saunatilat, kyllä täällä varmaan pukuhuoneetkin jossain on. Noh, minut neuvottiin infosta jonnekin alakertaan, missä kyllä oli pukuhuoneet, mutta niitä ei saanut käyttää. En jaksanut kipittää infoon uudestaan, joten etsin kolmannesta kerroksesta syrjäisen naistenvessan, jossa sain vaihtaa vaatteet onneksi rauhassa. Jos Assyilla järjestetään jatkossa cosplay-kisaa (ja toivon että järjestetään, koska puitteet siihen ovat erittäin sopivat), toivoisin tähän muutosta parempaan.

Oliko stressaantuminen, panikoiminen ja järjetön pahoinvointi ennen kisaa sen arvoista, että pääsin vetämään pienen skitin? Olisi ollut, jos olisin heti kättelyssä valinnut tämän puvun ja siten voinut käyttää aikani harjoittelemiseen. Toisaalta palkinto lohduttaa ja tapahtuma itsessään oli niin hieno kokemus, että lähden ehdottomasti uudestaan, oli siellä sitten cosplay-ohjelmaa tai ei.

Pahoittelen kuvien puutetta, minulla ei ollut kameraa mukana ja kuvaus taisi olla kiellettyäkin. Assemblyn kuvagalleriassa on kisasta joitain kuvia, mutta niitä ei saa käyttää ilman lupaa, eikä kuvaajien sähköpostiosotteita ole laitettu näkyviin niin en voi kysyäkään. :/

EDIT: Kiitokset Rikulle, lisäilin tekstin joukkoon BatMUDin galleriasta pari kuvaa. Kuvaajakrediitit ilmeisesti mordacille.