Niinpä niin.

Hahmot, joita haluaisin cosplayata JUST NYT HETI: 

Hahmot, joita oikeasti tulen cosplayaamaan joskus lähitulevaisuudessa:

Tämä summaa aika hyvin fiilikset parilta viime vuodelta. Eikä tässä edes ole kaikkia hahmoja...

Tajunnanvirtaterapiaa

Olen aloittanut ja pyyhkinyt ja aloittanut seuraavan tekstin kirjoittamisen uudestaan ties miten monta kertaa, joten säädän sisäisen sensuurini minimille, vedän henkeä ja annan mennä.

Mua väsyttää. Musta tuntuu, että ollakseni hyvä harrastaja ja hyvä blogaaja mun pitää jatkuvasti olla todistelemassa motiivejani muille, ja musta se on naurettavaa koska ei mun pitäisi todistaa yhtään mitään kellekään muulle kuin itselleni. Mua ahdistaa, että cosplayaajat haukkuvat itseään ja toisia harrastajia huomiohuoriksi, ja mua ahdistaa että mua vähätellään sen takia, että tykkään enemmän askarrella hassuja pukuja kuin pohtia uusimman animekauden sarjatarjontaa. Kulunut vuosi on ollut mulle aikamoista emotionaalista vuoristorataa, joten en tarvitsisi elämääni nyt yhtään enempää stressaavia asioita.

Ani.mu mainostaa itseään parhaiden anime etc. -blogien listana, mutta en rehellisesti sanottuna koe kuuluvani millään laskentatavalla parhaimmistoon. Tiedän, että se on vaan sivuston slogan eikä sitä pitäisi ottaa liian vakavasti, mutta mulle tulee sieltä tulevasta liikenteestä joka tekstin julkaisemisen jälkeen vähän ahdistunut fiilis. Aloitin blogin, koska se oli hyvä tapa harjoitella kirjoittamista äidinkielen yo-koetta varten ja koska minusta tuntui, että omassa turvallisessa nurkassani minun ei tarvitsisi tuputtaa mielipiteitäni kenellekään luettavaksi (taisin joskus mainita, että tästä syystä en kauheasti tykkää kirjoitella esim. foorumeille), mutta blogilistalla oleminen vähän nollaa sitä ajatusta. Tunnetta vahvistaa se, että mitä enemmän yritän väkisin olla kiinnostunut uusimmista sarjoista ja skenen tapahtumista, sitä vähemmän mua oikeastaan kiinnostaa. Tällä hetkellä haluaisin keskittyä länsimaisiin peleihin ja henkilökohtaisiin käsityöprojekteihini, mutta musta tuntuu, että jos raportoin niistä tänne blogiin, spämmään Ani.mua saatanallisella epä-animella.

Lähinnä edellämainituista syistä pyysin jokunen päivä takaperin, että Kukkii se perunakin poistettaisiin listalta. En ole vielä saanut vastausta, mutta ajattelin ilmoittaa siltä varalta, että listan pääsivulta sattuisikin tulemaan joku, jota oikeasti kiinnostaa lukea näitä merkintöjä.

Enkä nyt tarkoita tällä etten pitäisi siitä, että blogiani luetaan, koska silloinhan voisin yhtä hyvin raapustaa näitä tekstejä johonkin henkilökohtaiseen word-dokumenttiin. Mulla on höpsö ja kliseinen unelma, että pystyisin inspiroimaan muita samalla tavalla kuin mua on inspiroitu, enkä sen takia haluaisi lopettaa julkista kirjoittamista kokonaan. 

ps. Tarkkasilmäisimmät ehkä huomasivat, että otin itseäni vihdoin niskasta ja vaihdoin ulkoasua. Tagit ja lukijalista löytyvät jatkossa sivun alareunasta, linkeille tein kokonaan oman osion jonne pääsee ylävalikosta. Saatan vielä säätää jonkun verran värejä, mutta muuten tää alkaisi olla tässä. Toivottavasti toimii muillakin resoluutioilla jotenkin fiksusti, kun en just nyt pysty tarkastamaan sitä.

Synttärit + cosplay-portfolio

Katselin tuossa kalenteria ja ihmettelin, miksi tämä 21. päivä tuntuu soittavan päässäni kelloja kun tajusin, että tänään blogilla taitaa olla kaksivuotissynttärit. Suunnitelmia oli aiemmin ulkoasun uudistamisesta ja jostain muusta ~speshuulista~ kirjoituksen tekemisestä, mutta pääsi koko homma taas vaihteeksi unohtumaan.

Askartelin vuoden alussa kotisivujeni jatkoksi cosplay-portfolion, ja vaikka minun piti vielä hienosäätää sitä, ehkä kehtaan mainostaa linkkiä jo nyt näin synttäreiden kunniaksi. Uutta materiaalia ei vielä pahemmin löydy (ainakaan heille, jotka seuraavat minua deviantARTin puolella), mutta tarkoitus olisi ainakin kirjoittaa uudestaan parit tutoriaalit ja lisäillä kuvia.

Cosplay on jäänyt reippaasti taka-alalle, kun minulla on kuluneen pimeän vuodenajan mittaan ollut ongelmia terveyteni kanssa, mutta kevättä kohti mennään, joten ehkä tämä tästä. En kehtaa julkaista täällä blogissa minkäänlaista pukusuunnitelmalistaa tai edes tapahtuma-ajatuksia, koska menen todennäköisesti tapahtumiin sen perusteella, millainen fiilis on päivää tai paria ennen h-hetkeä. Haluaisin photoshoottailla enemmän, mutta eipä sitäkään välttämättä kannata tehdä, jos ei ole asuja kuvattavaksi...
 Varoittelen siis ennalta, että blogi todennäköisesti hiljenee entisestään (koska enhän minä nyt päivittele harvakseltaan tai mitään, krhm); luonnoksissa kyllä olisi useampikin teksti odottamassa puhtaaksi kirjoittamista, mutta koen tipahtaneeni ~skenestä~ sen verran, että annan niiden muhia vielä ainakin toistaiseksi.

Milloin teitä stalkkereita muuten tuli noin paljon? En ole muistanut seurata laskureita, joten minulla ei ole valitettavasti tarjota mitään erikoista viidenkymmenen lukijan tai kymmenentuhannen kävijän rajan ylittymisen kunniaksi, mutta isot kiitokset teille kaikille siitä huolimatta. Toivottavasti selviän enemmän tai vähemmän kunnialla seuraavankin vuoden. :D

Kaveriarvostus

Aloitin tämän merkinnän kirjoittamisen viime vuonna aikomuksenani julkaista se ystävänpäivänä, mutta koska en ehtinyt ajoissa, suunnittelin sen julkaisemista täksi vuodeksi. Unohdin kuitenkin koko jutun ja nyt päivämäärä on taas kaukana takana, mutta mitäs tuosta, kai niitä kavereita voi arvostaa muutenkin. :D

 Sen lisäksi, että cosplay on mitä maininoin tapa monenlaisten kädentaitojen harjoittamiseen, se myös tuo ihmisiä yhteen. En kykene edes laskemaan niitä lukemattomia hienoja hetkiä, jotka olen pukujen ansiosta saanut kokea ja upeita ihmisiä, joihin minulla on ollut kunnia tutustua. Oli kyseessä sitten nopea keskusteluhetki tai pidemmälle kehittynyt ystävyyssuhde, cosplaylla on ollut nykyiseen tuttavaverkostooni suuri vaikutus. Voin vain kiittää ja ihmetellä.

 Tähän kohtaan olisi kuulunut "ystävänpäivän kunniaksi halusin jakaa joitain merkkipaaluja ja hyviin muistoihin liittyviä kuvia", mutta koska tosiaan olen armottomasti myöhässä (tai vaihtoehtoisesti tosi hyvin etuajassa), saatte muuten vain kaunista kuvamateriaalia.

Tsukicon 07. Tapasin ensimmäisen kerran Pablon ja Meritursaan ja tutustuin Yumiin yhteisen ystävän kautta, koska jännästi näissä piireissä pyörii Torkkelilaisia.

Suomen ensimmäinen Cosplay-deitti Traconissa 08! Minä vein naisen, vaikka jouduin kisaamaan Yumia vastaan. Hähää. >:D Varmaan se sermi auttoi. Tui tui kun näytetään pieniltä. Joku sinitukkainen ei selvästi osannut leikata otsahiuksia.

 Ensimmäinen ~photoshoot-miitti~ järjestettiin muistaakseni joskus tässä välissä. Yht'äkkiä hirveästi uusia tuttavuuksia, mm. J-rakun porukka, ja jos en ihan pieleen muista, myös Ninnu ja Rige.

Seuraavan kesän Animeconiin päädyimme Yumin kanssa tekemään paricosplayna Atlantica-pyrstöt. Nykyään itseä ehkä vähän nolottaa tuo oma puku, mutta ainakin päivä oli hauska. Emme laittaneet pyrstöihin vetoketjuja tai muita hienouksia, joten kierimme, pompimme ja olimme kannettavina koko päivän.

Samaisen tapahtuman sunnuntaipäivä oli allekirjoittaneen ensimmäinen minihamekokemus tyylikkäiden Silent Hill -monstereiden kanssa. Kahden muun Nursen yhteystiedot olen valitettavasti hukannut, mutta vasemmanpuoleisin on Meritursas ja Valtiel on Pablo. Päivän paras kommentti: "Kato, noi on Resident Evilistä!"

Kesä oli photoshootteja täynnä ja jokaiseen tuli uutta porukkaa. Kiiltäviksi vakiokalusteiksi jäivät mm. lefrin, Lirlys, Islienne sekä Cardiopathy. Alempi kuva on itse asiassa seuraavalta kesältä, mutta tykkään meidän hobittijaloista liikaa.

Kaverit pelastivat jälleen, kun vuoden 09 Traconissa ensimmäistä kertaa päällä ollut Vincent osoittautui astetta hankalammaksi puvuksi. Kiitokset erityisesti Weenylle ja Ficille, henkilökohtaisille kantajalleni ja tyynylleni. Samaisessa tapahtumassa juonsimme myös Biitin kanssa ensimmäistä kertaa deittiä, mutta siitä en löytänyt kuvaa. :c

2010 oli Maailmanloppua Personan tahdissa, no-ei-oikeestaan-cosplayta-mut-silti-hauskaa-ystävien-kanssa-penkkareita, Ouran-tyyliin laajennettu Cosplay-deitti ja harmittavasti kutistunut Odin Sphere -ryhmä (jonka joku Trinode vielä valtasi).

Talvella pidettiin myös viimeisin iso photoshoot-miitti vuosipäivän kunniaksi. Kivasti huomaa kehityksen sekä ihmisten puvuissa, taustavalinnoissa, että kameralaadussa, jos vertaa tuohon ensimmäisen photiksen ryhmäkuvaan. Kaikkea sitä ehtii parissa vuodessa tapahtua.

Tämän jälkeen itselläni alkoi hiljaiskausi pukuilun suhteen, mutta haluan mainita vielä kesän 11 Desuconin L4D-photoshootin, koska tutustuin sielläkin uusiin ihmisiin, hengasin vanhojen tuttujen kanssa ja koska se on edelleen paras conin yhteydessä pidetty photoshoot, jossa olen ollut mukana. Moi Biitti, AG, Johis, Berneri ja kumppanit!

Tarkoitus oli pistää vielä lisää kuvia, joissa on ihan vaan hauskaa porukalla, mutta tässä alkaa jo olla sen verran materiaalia, että ehkä annan olla. Pääpointtina tässä kuitenkin oli se, että tykkään teistä kaikista hirveästi, olen ilmoinen että olen saanut tutustua teihin ja toivon että tuntisin teidät vielä paremmin. Koskee myös teitä, joista en löytänyt kuvia tai joihin olen tutustunut muuten kuin cosplayn välityksellä ja joita ei siksi välttämättä mainittu.

Myöhäinen ja tynkä Frostbite-raportti

Tässä nähdään taas se, että minun pitäisi kirjoittaa kaikki tapahtumaraportit saman tien ylös. En muista Desucon Frostbitesta enää juuri muuta, kuin että kävin katsomassa parit cosplayohjelmat, pidimme Biitin ja Unitan kanssa oman ohjelmamme ja muuten harrastin syntisesti yleistä hengailua. Kamera oli mukana, mutta yllätys yllätys sitä tuli taas käytettyä turhan laiskasti - ne pari ottamaani kuvaa löytyvät kuitenkin täältä.

Minun ei liene järkeä käydä tapahtumaa kohta kohdalta läpi kun en paljoa osaa kertoa, mutta sen perusteella ettei myöskään negatiivisia juttuja ole juuri jäänyt mieleen uskaltaisin sanoa, että yleisesti ottaen homma pelasi. Paitsi sen oman ohjelmamme kohdalla.

Ohjelmamme oli cosplayesityspaja, jonka harjoituksiin kuului mm. äänenkäyttöä, tilankäyttöä & liikkeitä ja pieniä improharjoituksia. Pyysimme siis tilaa, jossa saisi olla rauhassa uteliaiden katseilta, mahtuisi liikkumaan ja voisimme pitää ääntä. Ainakin itse olin ymmärtänyt kuvien perusteella, että VIP lounge olisi suljettu tila, mutta eihän se ollut mitään sinne päinkään ja tämän tajusimme vasta sunnuntaina ihan vähän ennen oman ohjelmamme alkamista. Onneksi saimme infon ja avuliaan järjestyksenvalvojan avulla nopeasti korvaavan tilan, mutta se tarkoitti sitä, että ohjelma-aikaa piti lyhentää aiotusta kahdesta tunnista tuntiin (eli 45 minuuttiin, kun seuraavan ohjelman piti päästä sisään), jonka takia etenkin alkupään harjoitukset jäivät aika hätäisiksi karsimisesta huolimatta. Vielä kerran pahoittelumme tästä osallistujille. :c

Noin muuten ohjelman pitäminen oli kyllä todella mukavaa ja osallistujat hyvin mukana etenkin loppuvaiheessa, joten kiitos siitä! Haluaisimme kovasti vetää pajan jossain vaiheessa ihan täysimittaisenakin. Ainakaan paikanpäällä kukaan ei kehdannut haukkua meitä pystyyn, joten toivottavasti pajasta löytyi sitä hyötypuoltakin. Jos jotain jäi hampaankoloon, siitä saa kertoa blogin kommenteissa. Tai voitte mennä ahdistelemaan Biittiä tai laittaa meikäläiselle sähköpostia (osoite löytyy tuolta ylhäältä allekirjoittanut-linkin takaa).