tiistai 21. kesäkuuta 2011

Eeppistäkin eeppisempi viikonloppu

Voi ei, mistä sitä aloittaisi? Monen muun tapaan seikkailin viikonloppuna Lahdessa Desuconissa ja täytyy kyllä sanoa, että tapahtuma nousi kevyesti henkilökohtaiselle parhaat tapahtumat ikuna kukuna -listalleni.

Matkani alkoi perjantaina, koska olin tosiaan ilmoittautunut vänkäriksi. Olin alun perin ajatellut meneväni tapahtumaan aikaisin että voisin olla tarvittaessa apuna, mutta nukuin vahingossa pommiin, junani oli myöhässä ja arvioin ihan metsään ajan, joka kuluu kun kävelee Lahden juna-asemalta Sibeliustalolle. Vastoinkäymisistä huolimatta saavuin kuitenkin ajoissa työvoimainfoon ja onnistuin jopa bongaamaan matkan varrelta seuraa.


Työvoimahakemusta lähettäessäni olin ajatellut, että "joo ne antaa mulle varmaan jotain narikkaduunia tai vastaavaa", joten pakko myöntää että jouduin lievään paniikkiin kun ensimmäisessä mailissa luki, että minut on valittu AV-vänkäriksi. Hyvä kun tiesin, mitä AV tarkoittaa. Kyselin briiffauksessa ehkä vähän turhankin paljon tyhmiä kysymyksiä, mutta onneksi minulle jaksettiin vastaillakin kärsivällisesti. Pakko sanoa tähän väliin, että työtoverini olivat aivan ihania! Rento ilmapiiri lievitti omaa jännitystänikin huomattavasti, joten kiitoksia kovasti kaikille (ja anteeksi että olin välillä niin kujalla), tämä oli ehdottomasti paras vänkärikokemukseni tähän mennessä. Toivottavasti näemme vielä tulevissakin tapahtumissa. ;u;
Myös työvoimapaita oli vaikka kuinka hieno tänä vuonna. Pitää vaan muistaa seuraavalla kerralla ottaa vähän pienempi malli, mahtuisin tuon nykyisen sisään kahdesti...


Look at dat shirt!

Perjantai oli siinäkin mielessä jännä päivä, etten muistaakseni koskaan aiemmin ole ollut lattiamajoituksessa vielä conia edeltävänä yönä. Contunnelma alkoi jo nousta, kun pidin kavereille seuraa heidän viimeistellessä asujaan. Samalla olin itselleni kiitollinen siitä, ettei minun tarvinnut olla samassa tilanteessa.

Ja lauantaina oli vihdoin h-hetken aika. Pääsalin cosplay-ohjelmista missasin juuri ja juuri Eurocosplay-karsinnan koska olin säätämässä ohjelmasalien kameroiden kanssa, mutta näytöksestä sen verran, että hirveän kivaa kuinka ihmiset ovat alkaneet ottaa enemmän lavaa haltuunsa! Ainakin minusta näytti siltä, että aikaisempaan verrattuna esityksiä oltiin harjoiteltu enemmän ja tilaa hyödynnettiin paremmin. Palkintojenjaonkin ehdin nähdä, joten vaikka en osaa itse esityksistä sanoa vielä mitään (pitää metsästää ne jossain välissä YouTubesta), onnea kovasti kärkikolmikolle!

Varsinaisesta puheohjelmasta kävin katsomassa vain Cosplaykilpailut meillä ja muualla -paneelin, joka oli kyllä hyvin mielenkiintoinen ja informatiivinen paketti, mutta minulle tuli vielä enemmän sellainen olo, etten ehkä ikinä halua osallistua mihinkään ulkomaan karsintoihin jos niistä saattaa vahingossa päätyä edustamaan Suomea. Ehkä olen outo, mutta ajatus ulkomaiden kisalavoista lähinnä ahdistaa. :c

Muusta ohjelmasta näin avajaiset, AMV-kisan ja noin puolet sekä Visual Quest -loppuottelusta että päättäjäisistä. Avajaiset ja päättäjäiset olivat ihan viihdyttäviä, AMV-kisa lähinnä ärsytti (tosin olin siinä vaiheessa muutenkin niin pihalla, etten saanut videoista kauheasti irti) ja Visual Quest oli ihan hauska idea, mutta minulla meni niin paljon siitä ohi etten uskalla kommentoida tarkemmin.

Lauantai-sunnuntai-välisenä yönä olisin siinä kahdentoista maissa ollut valmis petiin, mutta minun piti odotella videoiden siirtymistä että sain yhden kameran kiinni, joten vedin vähän turhan paljon teetä pysyäkseni hereillä eikä sitten enää väsyttänytkään. Hups. Kahdella kaverilla oli infossa yövuoro ja he houkuttelivat minut valvomaan kanssaa lupaamalla, että pääsisin toisen kaverin siskon kämpille (sänkyyn!!!) nukkumaan jos odottaisin vuoron loppuun asti, joten niinhän siinä kävi että yö kului Flash-korneria katsellessa ja hienon filosofisen keskustelun (= huonon läpän) merkeissä.


Vänkärimajoituksesta muuten sen verran noottia, että voisiko ihmisiä opastaa nukkumaan vähän tiiviimmin? Ymmärrän, ettei kukaan ehkä halua nukkua ihan kylki kyljessä jonkun vieraan kanssa, mutta kun itse käväisin paikalla alkuillasta, porukka oli jättänyt juuri sen kokoisia hajurakoja, että niihin ei itse viitsinyt mennä nukkumaan, mutta vähän tiivistämällä olisi saanut vaikka kuinka monta paikkaa lisää (autoilijat varmaan ymmärtävät, jos vertaan tätä leveästi parkkeeraamiseen). Monilla oli mukanaan myös suuria ilmapatjoja, joiden päällä on varmaan joo ihan mukavaa nukkua, mutta jotka myös vievät tilaa. Etenkin, jos sellaisen päällä nukkuu vain yksi tai kaksi henkilöä. Infossa kävi yön aikana vaikka kuinka moni kysymässä, että mahtuuko sinne vielä nukkumaan tai onko mahdollista saada majoitus jostain muualta, koska vaikka tilaa olisi, sitä ei yksinkertaisesti näe.
Tai ehkä minä vain partiolaisena olen tottunut siihen, että kun nukutaan isossa porukassa, niin makuualustat laitetaan oikeasti vieri viereen, ei niin että siinä olisi puoli metriä tilaa joka suuntaan...

No, hyvin valvotun yön jälkeen olin luonnollisesti jälleen kerran pihalla kuin lumiukko, joten kun kaverit pääsivät vuorosta kahdeksan maissa aamulla, suuntasimme omaan majoitukseemme. Onneksi minulla alkoi työvuoro vasta kahdelta, joten saimme nukuttua sellaiset nelisen tuntia, minkä jälkeen väsymys oli jäänyt fyysiseksi ja mieli toimi huomattavasti kirkkaammin. Loppupeleissä olen päätökseen ihan tyytyväinen, sillä vaikka nukuin määrällisesti vähemmän kuin olisin nukkunut vänkärimajoituksessa, uneni laatu oli parempaa.

Kuten viime vuonna, olin ajatellut kuvaavani ahkerasti kun kerrankin ei ollut pukua tiellä ja tavaratkin sai jättää narikkaa helpompaan paikkaan. No just joo, niin varmaan. Hienoja pukuja bongatessani olin joko työvuorossa tai muuten vain jättänyt kameran jonnekin, cosplayaaja näytti niin kiireiseltä etten kehdannut sillä hetkellä mennä pyytämään kuvaa tai sitten olin vain yksinkertaisesti liian hidas/laiska, etten ehtinyt kipittää pukuilijan perään pyytämään kuvaa. Toisaalta huomasin myös aika nopeasti, etten vain yksinkertaisesti jaksa ottaa käytäväsnapshotteja, kun siellä on taustalla aina kaikkea epämääräistä ja tulee sellainen olo, että pakkonytäkkiä ottaa se kuva kun en kehtaa pidätellä tuota mallia hirveän kauaa. Kameran asetuksetkin ovat näemmä välillä olleet vähän miten sattuu, kun en ole ehtinyt säätää niitä kummemmin.

Yritin kyllä mennä juttelemaan ja kehumaan aina kun näin jotakin mistä pidin (bongasin mm. Tsukimin ja Kuranosuken, iih iih! <3<3<3), koska Desucon oli minulle tänä vuonna jostain syystä poikkeuksellisen sosiaalinen tapahtuma. Taisin pariin otteeseen miettiä ääneenkin, etten ole viimeisen kolmen vuoden aikana tutustunut pahemmin kehenkään uuteen kun minulla on jo se oma verkostoni, ja nyt vain poukkoilin porukoiden ja ihmisten välillä sinne tänne. Yritin olla rohkea ja tervehtiä kanssabloggaajiakin, mutta jostain syystä minun on hankalampi puhua netistä "puolituttujen" kuin täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. En ikinä tiedä, millä sanoilla minun pitäisi tervehtiä tai pitäisikö minun esitellä itseni, koska jos esittelen niin alan miettiä liikaa ("luuleeko nää nyt että kuvittelen että kaikkien pitäisi muistaa mun nimimerkki", "onkohan se hirveän kummallista sanoa että luen sun blogia ja oon se-ja-se" jne.) ja jos jätän esittelemättä, tunnen olevani yksinkertaisesti epäkohtelias. Ehkä siinä on sitäkin, etten voi tietää onko keskustelukumppanini jo muodostanut minusta jonkin mielipiteen. On taas hankalaa!

 Olin ajatellut, että olisin jäänyt purkamaan conia ja osallistunut kaatajaisiin, mutta conin loputtua kaverit olivat sopineet tapaavansa muita Left 4 Dead -cosplayaajia ja halusin käyttää mukaan raahattua kameraa edes johonkin, joten päädyin valokuvaamaan. Ja voi että kun minulla oli aivan mielettömän hauskaa! Ryhmä suostui mukisematta pöhköihin päähänpistoihini (mm. juoksemaan laituria päästä päähän), ehdotteli itsekin hienoja kuvaideoita ja ylipäätään oli hirmuisen mukavaa ja rentoa napsia kuvia kanssanne, eli kiitos kiitos kauheasti! Pitää jatkossakin yrittää päästä kuvaamaan tämmöisiä useamman hengen porukoita, kuviin saa heti ihan erilaista dynamiikkaa kun kaikki selkeästi tuntevat omat ja toistensa hahmot ja osaavat käyttäytyä sen mukaan. Ainakin itse tykkään useammastakin kuvasta, joten teen varmaan kohtapuoliin taas pienen photoshoot-päivityksen, jahka olen saanut muokattua nuo omat lempparini. Sitä odotellessa viikonlopun aikana otettuja kuvia voi käydä katselemassa täältä. Ilmoita toki, jos haluat oman kuvasi sieltä pois tai tahtoisit siitä isomman version (L4D-photoshoottilaisille; pakkaan vielä teidän kuvanne ja lataan ne mediafireen asap, joten jos haluatte itsellenne joitain noista kuvista, pyydän sen verran malttia ettei tarvitse noita huonompilaatuisia käyttää).

Tähän on varmaan hyvä lopetella. Omalla kohdalla conkauden avaus ei olisi voinut ollut parempi, sillä odotan jo kesän tulevia tapahtumia ja ensi vuoden Desuconia - sekä tietenkin Desucon Frostbitea - enemmän kuin innoissani. Kummasti se pukuintokin lähti taas nousuun, kun pääsi pitkästä aikaa näkemään ihan livenä kanssaharrastajien työn tuloksia.


Photobomb'd! YumiKoyuki kuvasi, komean lunnin teki Pablo.

5 kommenttia:

  1. Kiva, ettei puskasta tullut AV-nakki aiheuttanut kammoa vänkäröintiä kohtaan tulevaisuudessa! :3 Ja joo, taidettiin vaihtaa pari sanaa hississä ainakin, pahoittelen mahdollista jäätymistä. :S

    Ja niin, se Kuusen työvoimamajoitus. Olin aiheesta jo perjantaina huolissani, kun tiesin salin tulevan aivan täyteen ilmoittautuneiden määrän perusteella. Lähtiessäni Sibbeltä hotelliin nukkumaan siinä yhden aikaan salissa oli vain kourallinen nukkujia. Jotenkin oletin asioiden sujuvan sillä aikaa kun itse nukun, varsinkin kun olin ohjeistanut suunnitelma B:n, jos tila Kuusesta loppuu. Ilmeisesti kävi kuitenkin kommunikaatio_katkos jossain infon, järjestyksenvalvojien ja minun välillä, eikä suunnitelma B:tä otettu käyttöön. Aamulla kahdeksan aikaan löysinkin sitten porukkaa nukkumasta Green Roomissa pöytien alla. Jospa sitten Frostbitessa onnistuisi tämäkin.

    VastaaPoista
  2. Voi ei, pelkäsin vähän juuri tuota että annoin paneelissa Lontoon reissusta jotenkin ihan hirveän kuvan, toivottavasti en kokonaan vienyt mahdollista kisaintoa pois. Kaikesta väninästäni huolimatta oli ainakin EC sellainen kokemus että toivoisin että mahdollisimman moni pääsisi tuollaisen reissun kokemaan, ihan vaan kaikessa hyvässä. :'>

    VastaaPoista
  3. Huilailee: AV-vänkäröinti oli tosiaan hauskaa heti kun tokenin alkupaniikista. :D Ja oli kiva jutella, vaikkakin aika pikaisesti.

    Ah, tämä selvä. :o No, vahingostahan oppii että eiköhän tääkin tosiaan ensi kerralla mene jouhevammin.

    trinode: Ei hätää, kyllä minä ymmärrän että kokemus on ihan omanlaisensa ja on liian helppo tarttua siihen stressauspuoleen, kun matkaan sisältyy niin paljon muutakin. :3 Oon vaan ehkä siitä hassu, että kun joku ei halua kisata siksi että haluaa voittaa ja epäilee ettei pysty, minä en halua kisata siksi että en halua "vahingossa" joutua edustamaan Suomea johonkin isompaan kisaan (no äh, tuo nyt kuulosti hirveän itsekeskeiseltä, mutta kun tuntuu että kaikille voittajille se voitto tuppaa tulemaan yllätyksenä), mutten myöskään halua kisata jos en anna parastani. Voisin siis osallistua "täyttökisaajana" ihan hyvin, mutten haluaisi ykkössijaa. Ehkä vähän ristiriitaista, mutten oikein osaa selittää asennettani paremmin... :'''D

    VastaaPoista
  4. Kiitos itse kuvaajallekkin L4D kuvaamisesta, oli ihan sairaan mieltsii ja IHQ. <3<3<3<3

    Odottelen siis kovasti mediafire zippiä. B</

    VastaaPoista
  5. Biitti: Jee, hyvä jos teilläkin oli kivaa! <3<3<3

    VastaaPoista