keskiviikko 27. elokuuta 2014

Omatoimimatkalla Japanissa

Löysin blogin luonnoksista matkaraportin raakileen, jonka kirjoittamisen olen aloittanut reilu vuosi sitten. En todennäköisesti koskaan saa sitä valmiiksi, mutta muistelen edelleen lämmöllä joitain majapaikkojamme ja haluan vähän promota niitä. Heitän joukkoon myös muita matkavinkkejä sen mukaan kun niitä sattuu mieleen. Jos jostain haluaa tarkennusta niin kysyä saa, mutta en takaa että osaan vastata - sen verran yksityiskohtia on jo unohtunut. :'D

Taustatiedoksi; olin reissussa kolmen ystävän kanssa. Matkustimme junalla kaupungista toiseen kaksi viikkoa ja yövyimme Tokiossa toiset kaksi, tosin kahdessa eri hostellissa. Japan Rail Pass mainitaan esim. jokaisessa Japanin matkaesitteessä, mutta se on tällaiseen matkailuun ihan paras, koska vähän kalliimmillakin junilla saa mennä melkein miten haluaa.

Ennen lähtöä olimme varanneet yöpymisen vain matkan ensimmäiseen ja viimeiseen majapaikkaan, jotta suunnitelmassa olisi joustovaraa (vähän riskaabelia, mutta emme olleet liikkeellä turistikaudella, joten homma toimi ihan kiitettävästi). Varasimme tulevan majapaikan aina muutama yö ennen kaupunkiin saapumista, joten jokaisessa kohteessa piti olla WiFi - miniläppäri löytyi omasta takaa. Muina kriteereinä katsoimme sijaintia, hintaa ja muiden yöpyjien arvosteluja.
Paikallisten englannintaidottomuutta ei liioitella, joten esimerkiksi älypuhelin reittien tarkastamiseen on tosi jees.

Ensimmäinen stoppi oli Fukuoka, jossa yövyimme Kashima Honkan Ryokanissa. Fukuokassa todennäköisesti haluaa nähdä ainakin paljon temppeleitä, johon ryokanin sijainti on loistava. Tunnelmallinen rakennus ja mukava henkilökunta.

...ja ainoa kuva jonka löysin huoneestamme oli tämä...


Sadekautena satoi
yllättävän vähän.
Olin Hiroshimapäivinä vielä vähän sekaisin aikaerosta joten en muista niistä paljoa (muuta kuin että Hiroshiman Rauhanmuseo on voimakas kokemus ja se kannattaa ehdottomasti kiertää ajan kanssa läpi, mutta se nyt varmaan on sanomattakin selvää).
Majapaikkana toimi Hiroshima Hana Hostel, joka oli suht' lähellä asemaa. Itse menin aikaisin nukkumaan, mutta kaverit kävivät vielä hostellin järjestämissä sakenmaistiaisissa.


Olisin voinut viettää Osakassa vaikka kokonaisen kuukauden. Osaka oli ihana ja haluan sinne uudestaan. Kaupungissa on vaikka kuinka paljon nähtävää ja jos tekeminen uhkaa loppua kesken, reilipassin avulla päiväretkien teko onnistuu kätevästi.


Vaikka Naraan, missä jokainen
voi kuvitella olevansa Disney-prinsessa.

Tai Shirahamaan. Älä usko jos joku väittää,
että vesi olisi kesäkuussa liian kylmää.

Jos(/kun) palaan joskus Osakaan, haluan ehdottomasti yöpyä uudestaan Business Hotel Mikadossa. Hotellia oli vähän hankala löytää (jouduttiin kiertämään kortteli pariin kertaan koska kartta oli niin epäselvä), mutta kun reitti oli kerran löytynyt, se oli todella helppo muistaa. Hotelli sijaitsee kivenheiton päässä asemalta, henkilökunta oli aivan ihanaa ja täällä pääsimme ensimmäisen kerran kokeilemaan japanilaista kylpyperinnettä. Mikadossa oli myös sauna(!!!), vaikka näin suomalaisena vähän harmittikin ettei kiukaalle saanut heittää löylyä.


Yht' äkkiä tunsin itseni köyhäksi.
Seuraavana vuorossa oli Kioto. Yövyimme Village Kyotossa, enkä muista milloin olisin tuntenut oloni spurgummaksi kuin neljän tähden hotellin respaan astuessa, hikisenä rinkan kanssa... Hotellissa järjestettiin paloharjoitukset käyntimme aikana, joten huoneet olivat halpoja. Village Kyoto oli kokonaisuudessaan sitä mitä neljän tähden hotellilta sopii odottaakin, mutta parhaiten muistan kylpytilat. Amme (jolla oli sen verran kokoa että se olisi käynyt uima-altaasta) oli auki yötä myöten, joten saimme kylpeä rauhassa pikkutunneilla kun päivän turistivelvollisuudet oli hoidettu. Saisinko sellaisen tänne opiskelijakämppäänkin, pliis.



Hotellin oloasutkin oli silkkiä, apua.
Kaikkein eniten minulla on ikävä Japanin ruokaa. Ulkona syöminen on Suomen hintoihin verrattuna huokeaa, joten budjettimatkailijakin uskaltaa kokeilla erilaisia makuja. Ehkä jännin asia minkä söin oli kokonainen pieni mustekala, joka tarjoiltiin ravintolassa keittiön tervehdyksenä. Se oli yllättävän hyvää. :D

Muttei niin hyvää kuin PÄÄRUOKA!

Kioton jälkeen mielimme vuorille, koska Suomi on niin kovin litteä. Alkuperäinen suunnitelma oli kiivetä Fujille, mutta eihän sinne kiipeilyosuudelle sesonkikauden ulkopuolella ollut minkäänlaista turistikuljetusta. Ehkä tämänkin takia Japaniin pitää päästä joskus uudestaan...

Viivyimme muutaman yön Kawaguchikossa Station Innissä, joka nimensäkin mukaan sijaitsee ihan juna-aseman vieressä. Mukava paikka, kylpytiloista oli hulppeat näkymät vuorille ja asemalta kulkee busseja mm. Fuji-vuoren luolille.
Kawaguchikossa on muuten varmaan maailman rasittavimmat liikennevalot - vieläkin alkaa soida se piipitys päässä jos ajattelen sitä liikaa... Mutta vielä suurempi järkytys oli Tuomas Veturi -teemainen juna. Tuomas Veturi on ilmeisesti Japanissa kova juttu, koska riisipallonpuristimiakaan ei tahtonut löytää ilman veturikuvitusta.

Ida halusi ehdottomasti Fuji-Q Highlandiin, joka on Fujin juurella sijaitseva huvipuisto. Eikä yhtään kaduta, että mahdutin päiväpassin omaan budjettiini! Turistikausina huvipuistossa on ilmeisesti mahdottomat jonot, mutta koska sadekauden ja arkipäivän takia puisto oli aamupäivästä lähes autio, me aikalailla vaan juostiin laitteesta toiseen. Dodonpa oli ihana. *___* Ja kauhutalo.... no, juuri sitä mitä japanilaiselta kauhulta voi odottaa. Minun piti lähteä kesken pois, kun alkoi tuntua siltä että pyörryn ihan just.

Miksi ei Suomessa. ;_;
Yksi huvipuiston kohteista oli Evangelion: World -näyttely, joka uudelleenherätti uinuvan animefanini. Siellä oli vaikka mitä siistiä, mutta esimerkiksi hahmoluonnoksista ja animaatiokalvoista ei saanut ottaa kuvia.


Näistä sen sijaan sai!
Joku otti myös kuvan minusta Gendo Ikarin
pöydän ääressä, vaan missähän se menee...

Mutta se Fuji-Q-hypestä, takaisin majoituksiin. Jos löydät itsesi Nikkosta, tee itsellesi palvelus ja yövy ainakin yksi yö Zen Hostelissa. Julkista liikennettä ei ole, mutta hostellin pitäjä Scout noutaa ja kuskaa ihmisiä aseman, ruokakaupan ja UNESCOn temppeleiden välillä. Yöpymiseen sisältyy jumalainen aamiainen (Scout leipoi meille pannukakkuja!! ;_;) ja pienestä lisämaksusta päivälliseksi saa hostellilla leivotun pitsan (joka muuten myös on törkeän hyvää). Ihan parasta hostellissa kuitenkin on se, että sen vierellä virtaa vuoristojoki, jossa voi uida!


KATTOKAA NYT TOTA
Saisinko tällaisenkin takapihalle?

Hektisen kaupunkimatkailun jälkeen vuorilla rauhoittuminen teki todella hyvää. Olisin kevyesti voinut yöpyä Zen Hostellissa vielä pari yötä lisää, mutta matka jatkui. Ennen Tokiota halusimme pitää vielä yhden rantapäivän, joten matkustimme Kamakuraan. Yövyimme Guest House Kamakurassa, jota pyöritti todella sympaattinen pariskunta. Guest Housen keittiö oli ensimmäinen paikka koko matkan aikana, jossa oli kunnon kierrätyspiste. :D

Tokiossa meillä oli kaksi majoitusta, joista ensimmäisen nimeä en enää muista (mutta se oli dormihuone, jonka valtasimme neljään pekkaan). Toinen oli Khaosan Tokyo Laboratory, jonka sijainti oli loistava mutta jonka ilmastointi reistaili öisin, mikä ei enää heinäkuun puolella ollut kovin miellyttävää.
Tokiossa on niin paljon tekemistä etten ala listata kaikkea, mutta jos LGBTQIA-yöelämä kiinnostaa, esimerkiksi Arty Farty (kauheasta nimestään ja logostaan huolimatta) on turistiystävällinen klubi, jonka suurin vika on se, että se menee kiinni liian aikaisin. Naismatkustajien kannattaa kyllä sinnekin ottaa kaveri mukaan.


kuvaajakrediitit: Ida ja Annu

2 kommenttia: