Jouluaskartelua ja ystävämyyntejä

Ani.mun joulukalentereiden seuraaminen pistää vähän harmittamaan, etten itse jaksanut tehdä suunnittelemaani ryhmäcosplay/asunvalmistus/yleinen vinkki -kalenteria koska olen sairastellut pitkin syksyä, mutta no, suklaa lohduttaa. Ehkä ensi vuonna.

En ole pahemmin jaksanut vääntää mitään asuihinkaan liittyvää jos luonnoksia ei lasketa, mutta cosplayn sijaan olen rauhoittanut hermojani perinteisemmillä käsitöillä. Koska ulkona alkaa viimeinkin olla vähän kylmempää ja minulla on tasan yksi pipo, päätin huovuttaa itselleni korvalaput. Alkuperäinen suunnitelmakuva oli toisin päin, mutta käänsin sen luonnosasteella ylösalaisin ja se näytti paremmalta niin. Ja sitten tajusin että lol Odin Sphere. :--D

Hups, aika epäsymmetriset... mutta eivät nämä kyllä toisaalta ole vielä lähellekään valmiit.

Ystävämyynneistä olen maininnut aiemminkin. Minun on pitänyt jo vaikka kuinka pitkään tehdä niistä ja niiltä tehdyistä löydöistä uusi merkintä, mutta se on aina päässyt unohtumaan.

Oma suosikkini on Helsinki Fashion Housen ystävämyynnit, joita järjestetään suhteellisen usein ja säännöllisesti keväisin ja syksyisin. Saman katon alta löytyy liikkeitä laidasta laitaan, ja vaikka esimerkiksi tietyt merkkivaatteet voivat alennuksista huolimatta olla kalliita, ensimmäisten hintojen ei kannata antaa säikäyttää liikaa. Cosplayaajalle hyödyllisimpiä liikkeitä ovat kenties Nanso, joka myy mm. erilaisia sukkia, sukkahousuja ja legginsejä hyvin edullisesti ja eräs koruja ja kauneustarvikkeita myyvä liike jonka nimeä en nyt onnistu saamaan päähäni, mutta josta olen bongannut mm. ohennussakset parilla eurolla. Samasta paikasta saa myös pinnejä, hiuspantoja, hiusharjoja ynnä muuta pikkutavaraa, jota voi käyttää peruukkien stailaamisessa.

Sirikin halusi kuvaan.

 Muita erikoisuuksia ovat mm. Lankamaailma Nordian liike, josta saa villalankoja ja huovutustarvikkeita. Myös kenkiä ja käsineitä kannattaa pitää silmällä.

Seuraava ystävämyynti järjestetään 24.-25.3.2012 ja vaikka ei cosplayhin mitään erikoista tarvitsisikaan, suosittelen ehdottomasti käymään mikäli suinkaan sattuu tuolloin olemaan Helsingissä, sillä tarjolla on oikeasti vähän kaikkea alusvaatteista juhlapukuihin ja asusteisiin. Itse en koe olevani mikään himoshoppaaja, mutta viimeisemmistä ystävämyynneistä esimerkiksi mukaan tarttuneet nahkakengät maksoivat vain 30 euroa. Ei mikään huono diili.

Parkkitilaa voi olla niukasti, mutta bussillakin pääsee hyvin lähelle ja menneiden kokemuksien mukaan lauantaina alkaa olla väljempää siinä klo 12 jälkeen, sunnuntaina joskus klo 13-14 jälkeen.

Tekotukkia

Lähiposti ilmoitti muutama päivä sitten, että olin saanut kirjatun kirjeen. Koska minulle suunnatut kirjatut kirjeet sisältävät lähes poikkeuksetta jotakin kivaa netistä tilattua, lähdin noutamaan lähetystä varsin innoissani. Arvaukseni osui oikeaan, peruukkejahan sieltä tuli ja tietenkin niitä piti päästä heti sovittamaan.

Alun alkaen lähdin selailemaan eBayn ihmemaata Tsukimi-peruukin toivossa. Heitin peruukin nopeasti leteille, jotta näkisin riittääkö pituus. Pelkäsin peruukin olevan lyhyenpuoleinen, koska kaupan kuvista oli vähän hankalaa arvioida pituutta, mutta olen tuohon itse asiassa erinomaisen tyytyväinen. Peruukki on kihara, koska joidenkin lähteiden perusteella Tsukimin hiukset näyttäisivät olevan melko taipuisat. Suoristan tuota kuitenkin vähän, koska tahtoisin hiusten olevan enemmän laineilla kuin varsinaisella kiharalla ja suorempi hius pysyy letissäkin vähän nätimmin. Lisäksi ajattelin lisätä kuitua, koska vaikka tämäkin määrä periaatteessa riittäisi, haluan lettien olevan enemmän... puff! Ja sitten pitää tietysti parturoida otsatukka.

ARRRR ME SO ANGRY

Pitkä blondi peruukki oli puolittainen heräte/riskiostos. Olin miettinyt aiemmin, että Orpheuksen otsatukka voisi kaivata vielä vähän lisätuuheutta, joten kun vastaan tuli tämä sopivan väriseltä näyttävä ja pituuteensa nähden halpa peruukki, se oli tietenkin pakko lisätä tilaukseen. Minulla kävi tuuri, sillä kuidun väri osuu täydellisesti yhteen Orpheuksen kanssa ja peruukki on niin ihanan tuuhea, että voin hyvin napsaista niskasta vähän pois ja käyttää sitä vielä johonkin muuhun asuun. Vaikkapa Tengen Toppa Gurren Lagannin Viraliin, joka on myös niitä pidempään houkuttaneita hahmoja. Olisin kyllä Viraliksi aika tappi, mutta kun... Viral. <3 ;_; Esim. Rap is a Man's Soul etc. Parallel Works -asu olisi niin kauhean kiva toteuttaa.

Ja viimeisestä olisi tarkoitus muokata Margarita/Lavie. Peruukeista tämä oli ainoa jonka väri poikkesi kaupan kuvista enemmän, mutta se ei oikeastaan edes harmita minua sillä ajattelin värjäillä sitä joka tapauksessa. Pitää vielä katsoa, pystynkö tekemään samalla peruukilla molemmat hahmot vai pitääkö uhrata tämä jommalle kummalle ja tilata toiselle uusi... Väri ei eroa häiritsevän paljon (etenkään jos katsoo Lavien muita kuvia), mutta Margaritalla on tukassaan aika paljon enemmän volyymiä.

Loppuilmoituksena pitää varmaan varoittaa, että viimeiset yo-kirjoitukset ja pääsykoetehtävät lähenevät uhkaavasti, joten blogi luultavasti hiljenee joksikin aikaa. Ehkä. Tai sitten ei, koska yleensä päädyn tekemään aina sitä mitä ei pitäisi, jos vaihtoehtona on koulutöiden tekeminen...

Littumyyn seikkailut

Ottakaa tästä messukuvia odotellessa matkaraportti, jonka kirjoittamista lykkäsin kaiken maailman pikkuhommien takia. Varoitus hitaampien yhteyksien käyttäjille: paljon kuvia.

Lokakuun alussa (tarkemmin 9.10.-10.10.) teimme Lefrinin kanssa viikonloppureissun Tallinnaan. Vaikka kaupunki on pitkään tunnettu suomalaisten keskuudessa halvoista päihteistään ja piraattituotteistaan, meitä ei kiinnostanut näistä kumpikaan. Halvan viinan sijaan mielissämme pyörivät halpa kangas ja paikallinen arkkitehtuuri.

 Reissu alkoi... lupaavasti. Sain Lefrinin porukoilta kyydin lauantaiaamuna satamaan, mutta tunnelma oli vähintään hilpeä hyvin valvotun yön jälkeen. Tarkoituksemme oli viettää maissa kaksi päivää, sillä halusimme käyttää lauantain ostosten tekemiseen, sunnuntaina kierrellä ja etsiä mahdollisia kuvauspaikkoja.

 Köyhin Paras läppä syntyy silloin, kun et ole nukkunut, ruokavaliosi koostuu hedelmäpastilleista ja luet/sanot kaiken miten sattuu.

Kulkuvälineemme oli Tallinkin Superstar, joten risteilyosuus kesti kaksi tuntia. Tallinnan puolella etsiydyimme ensimmäisenä majoituspaikkaan "pienen" kiertotien kautta, mutta ei se mitään - tulipahan nähtyä vanhaakaupunkia. Muutaman lagaustunnin ja reittisuunnittelun jälkeen lähdimme kauppoihin.
Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, jatkan tästä eteenpäin enimmäkseen kuvilla. Pahoittelen huonohkoa laatua, en jaksanut nillittää hirveästi valotusasetusten tai kuvakulmien kanssa (ja jätin paremman kameran kotiin, koska en jaksanut ottaa sitä mukaan). Kuvat saa klikattua suuremmiksi ja yhteen liitetyt kuvat on otettu paikoista, jotka ovat toisiaan hyvin lähellä.


Ensimmäinen kohteemme oli Tartu maantee 35:ssa sijaitseva KangaDzungel XXL. Suuri kangaskauppa, jonka valikoima oli varsin monipuolinen ja erityisesti alepuolen kankaat kiitettävän halpoja (suurimmassa osassa katsomissamme kankaissa metrihinta oli 45-95 kroonia, eli noin 3-6 euroa). Myös solkia, neppareita, palttausnauhaa ja vetoketjuja sai Suomen hintoihin verrattuna halvalla sekä kangaspuolelta että viereisestä pikkuhärpäkkeelle omistetusta liikkeestä.

KangaDzungel oli auki myös sunnuntaina, joten päätimme käydä katsomassa muita liikkeitä ja tulla myöhemmin tekemään varsinaiset ostokset. Olimme suunnitelmamme kanssa vain hiukan myöhässä, koska seuraava liike Abakhan Fabrics (Tartu maantee 58) oli juuri mennyt kiinni. Tämä harmitti, sillä ensimmäistä kertaa käydessämme sieltä löytyi hyvin erilaisia ja käyttökelpoisi kankaita, mm. Lounasleidin hamekangas on sieltä. Ehkä ensi kerralla.



Lähdimme etsimään ostoskeskusta, jossa oli myös yksi kangaskauppa. En muista sen nimeä enää, mutta sillä taisi olla jotakin tekemistä nappien kanssa. Siinä missä Dzungel ja Abakhan olivat melko lähekkäin, tätä piti etsiä useamman mutkan kautta eikä asiaa kauheasti helpottanut se, että yritimme selvittää samalla talojen numeroita, koska olimme merkanneet karttaan myös kauempana olevia liikkeitä, mutta emme tienneet mihin suuntaan numerot suurenivat. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että pisimpien teiden päästä päähän kulkeminen ei olisi hyvä idea ja olimme liian pihejä käyttääksemme julkisia kulkuvälineitä.
Joka tapauksessa bongasimme matkalta paljon mielenkiintoisia rakennuksia, joten kiertely ei mennyt hukkaan.

Ostoskeskus löytyi, mutta mysteerikaupan hintataso oli sen verran korkealla, että jätimme kankaat suosiolla rulliinsa ja lähdimme kohti vanhaakaupunkia.

 Puhuin eräässä aiemmassa merkinnässäni taidekaupasta, josta olen ostanut akryylimaaleja. Sen lisäksi että kiertelimme katselemassa taloja, kirkkoja ja kiviaitoja, yritimme löytää sen nimenomaisen kaupan. Pienen kiertelyn jälkeen onnisti, mutta vaikka liike oli paikallaan, sieltä sai enää pelkkiä maalauksia - ei taidetarvikkeita. Pitää siis etsiä toinen liike. Tuolla reissulla se ei vielä onnistunut, koska kaikki listaan merkkaamani kaupat olivat sen verran kaukana, ettemme olisi jaksaneet lähteä niihin (emmekä varmaan olisi ehtineetkään - monet liikkeistä menivät lauantaina aikaisin kiinni).

Seuraavat kuvat ovat reitin varrelta. En ole ihan varma kaikista kaduista, mutta taidekauppa sijaitsi Nunnella ja vaelluksemme päättyi Vapaudenaukiolle.

Muistaakseni joskus seitsemän maissa etsiydyimme takaisin majoitukseen. Loppu ilta kului teen, mantelikakun ja YLEn luontodokumentin parissa.

Lähdimme sunnuntaina heti aamusta takaisin KangaDzungelille, koska meidän piti luovuttaa huone muistaakseni yhdeltä. Vertailimme kankaita ahkerasti tulostettuihin referenssikuviin, vietimme kaupassa hyvän aikaa ja lähdimme tyytyväisinä majoitukseen hakemaan tavaroitamme.

Edelliset kuvat on otettu kankaanhakureissulla, loput sen jälkeen kun olimme käyneet noutamassa tavaramme. Kävelimme vanhakaupungin läpi satamaan päin.

 Tässä poistuimme vanhastakaupungista.

Vielä yhdet portaat, ja sitten mahdollisesti siisteimmät rakennelmat koko reissulta. Näille on pakko päästä kuvaamaan joskus, pitäisi vain keksiä sopivat asut.

...mmmitä.

Toivottavasti eivät ole purkamassa tätä vähään aikaan. Siellä oli vähän kauempana työmaajuttuja, mutta piipussa luki jotain suojelukohteesta. Aivan vieressä sijaitsi Linnahall, jota olimme katselleet lauantaina kauempaa. 

Se vain... jatkuu ja jatkuu...

...ja jatkuu... Anteeksi kuvan kummallinen muoto, yritin yhdistää kuvat niin, että rakenne pysyisi suht' selvänä.

Vähän yksityiskohtia. Jokin post-apocalypse-photoshoot y/y?

Ja sitten piti raahautua takaisin matkatavaroiden kanssa...

Linnahallin vieressä sijaitseva Tallinkin rakennus, joka myös näytti ihan jännältä. En kyllä tiedä tykkäisivätkö hyvää, jos tuonne menisi kuvailemaan cosplayta...

Tässä vaiheessa kamerasta loppui akku ja meidän oli suunnattava kohti satamaa. Koukkasimme kaupan kautta ostamassa evästä, mukaan tarttui myös kaulahuivi josta askartelen ehkä jotain. Tai sitten vain pidän sen huivina.

Kaikkiaan ihan hedelmällinen reissu. Löysimme paljon kivoja kuvauskohteita ja ostoksiakin tuli tehtyä sen verran, että kannatti lähteä.

Siinä vielä saalis (miinus suklaat, jotka äiti ehti syödä ennen kuvan ottamista). Kankaita, vetoketjuja, nauhaa, solkia ja kaulahuivi. En nyt jaksa muistaa kaikkien metrimääriä tai hintoja, mutta mm. tekonahan (alin, tumma) nappasin palalaarista ja sillä oli kilohinta, joten maksoin siitä euroissa ehkä parikymmentä senttiä.

....

Se siitä. Loput ja muokkaamattomat matkakuvat voi käydä katsomassa täältä (aika paljon lisää mm. kirkkoja), jos jokin osoite kiinnostaa niin kysykää ja voin yrittää selvittää sen.

Ei romua vaan aarteita

Uskaltaisin väittää, että ainakin lähes kaikki cosplayerit ovat roinamagneetteja. Henkilökohtaisesti en ole törmännyt vielä yhteenkään harrastajaan, joka hirveän mielellään heittäisi tavaraa pois - verukkeena tietenkin se, että mysteerijuttua x voi ihan hyvin vielä joskus tarvita johonkin pukuun. Kun varastoa kuitenkin on kerännyt sen muutaman vuoden, voi oikeasti joutua miettimään, kuinka ja missä kaiken säilyttäisi. Muuten käy helposti näin:

Ehhehheh, järjestelin vähän...

Luen hirveän mielelläni juttuja muiden ihmisten tarvikkeista ja työtiloista, joten ajattelin esitellä vähän omaakin varastoani. Kuten aina, kuvat saa klikattua isommiksi.

 Aloitetaan tärkeimmästä. Kankaat olen joutunut survomaan useampaan paikkaan. En sentään ole tuhlannut rahojani kaikkeen mitä en välttämättä tarvitse, mutta äiti on ommellut etenkin nuorempana paljon ja olen perinyt jäljelle jääneen kangasvuoren. Kuviokankaat ja vähemmän hyödyllisiksi luokittelemani kankaat makaavat kellarissa, tärkeimmät taas tämän laatikon sisällä:

Sain boksin enoltani, kun olin vaahtosammuttimen kokoinen (*köh* enkä siis suinkaan tehnyt tätä merkintää vain siksi, että pääsisin esittelemään sitä 'D). Kaikki tiettyyn pukuun tarkoitetut kankaat ovat aina yhdessä muovipussissa, loput irrallaan ja kaikki luonnollisesti siististi viikattuina. Muuten laatikko toimii kivasti esimerkiksi jakkarana ja yöpöytänä. Perunanenä!Link on kaunein.

 Loput kankaat olen lajitellut seuraavasti:

 Vasemmalta oikealle, ylhäältä alas: metallinvärisessä tynnyrissä tilkut ja pienemmät palat hyviä kankaita, tekonahat nurkassa rullalla (vieressä myös kaavapaperia ja ruskeaa kartonkia). Vihreässä tynnyrissä säilytän isoja paloja "huonoja" kankaita, kuten lakanaa, joitain aivan järkyttävän värisiä kankaita ja sellaisia, missä on huono tekstuuri. Hyödynnän niitä lähinnä kokeilukappaleissa. Sängyn alla on kaksi vetolaatikkoa, joista vasemmassa säilytän pörrökankaita muovipusseissa ja oikealla kaikkia valkoisia kankaitani, koska olen hamstrannut niitä varsin paljon periaatteella "Mustaa ja valkoista tarvitsee aina!"

Alin kuva on vaatekaappini lattia. Pussista löytyy "erikoiskankaita", eli fleecea, tylliä, mokkia, tukikankaita ynnä muuta jännää.

Proppeja varten minulla on oma kaappi, joka näkyy tuossa oikealla. Ylimmällä hyllyllä säilytän pääasiassa pienempään tilaan meneviä valmiita proppeja ja joitain kosmetiikkajuttuja, kuten piilolinssejä. Keskellä vasemmalla on peruukkilaatikko, joka tosin alkaa vyöryä yli äyräidensä (laatikon ulkopuoliset peruukit eivät ole minun vaan kavereiden). Oikealla säilytin ennen pelkkiä peruukkijuttuja, mutta tahdoin hyödyntää tilan paremmin, joten siirsin sinne myös proppimateriaaleja kuten kuvassa näkyvät kipsinauhat, IKEAsta sesongin jälkeen hamstratut joulupallot ja rikkinäiset kuulokkeet. Hei, kyllä minä vielä joskus sen pakollisen Vocaloid-puvun teen...!

Alhaalla vasemmalla säilytän loppuja kosmetiikkatarpeita, eli maskeerausvälineitä, hiuspinnejä, joitain koruja ja niin edelleen. Laukun ostin joskus kirpputorilta. Ja lopuksi alhaalla oikealla pidän loppuja pienempiä satunnaisromujani, esimerkiksi koulun kierrätyspöydältä napattuja peltipurkkeja ja sähköjohdoille tarkoitettua suojamuovia.

Pitkäkestoisempia, erissä ostettavia materiaaleja säilytän erillisessä näpertelylaatikossa. Ylemmässä kuvassa sen päällä näkyy myös vanha kerniliina, joka on ollut meillä siitä asti kun muistan askarrelleeni. Onhan se jo aika nuhjuinen, mutta toimii hyvin suojana esimerkiksi copic-värjäyksiä tehdessä.

Ylimmässä lokerossa pidän sulkia, toisiksi ylimmässä maaleja. En kovin mielelläni käytä askartelukauppojen akryylimaaleja, jotka lupauksistaan huolimatta ovat toisinaan vesiliukoisia, vaan hamstraan eräästä Tallinnan taidekaupasta aina mukaani paljon kunnon tuubeja (tai pyydän äitiä tuomaan niitä, koska lähden harvemmin mukaan). Värit ovat sekä laadukkaampia että halvempia, mutta se huono puoli niissä on, että korkit ovat aika heikkoa tekoa.

Kolmannessa lokerossa säilytän enimmäkseen massoja ja niiden muokkaamiseen käytettäviä tarvikkeita, kuten puutikkuja. Yksi kaverilta saatu nauhapussikin on näemmä eksynyt sinne, vaikka muut nauhat ja nyörit pidän viimeisessä lokerossa.

Vetoketjuja, neppareita, nappeja, sirkkoja, solkia ja muita ompelujuttuja säilytän vielä erillisessä laatikossa, mutten muistanut ottaa siitä kuvaa.

Loput tarvikkeet - kuten myös valmiit puvut ja propit - olen piilottanut vähän sinne tänne. Erilaiset laatikot syövät hyvin pikkutavaraa, pahvit ja kartongit mahtuvat hyllyjen ja seinien väleihin ja gesso, liimat sekä peruukkipää ovat löytäneet kotinsa vaatekaapistani.

Ja sitten pitäisi tunkea vielä valmiit puvut johonkin! Säilytän omassa kaapissani pienempiä vaatekappaleita, kuten housuja ja paitoja, jotka on helpompi silittää. Samaan tilaan menee myös vyöteline, jonka vöistä näin sivumennen sanoen valtaosan olen bongannut UFF:n euron päiviltä. Kävin hyllyt pari kuukautta takaperin läpi ja heitin julmasti menemään joitain vanhempia pukuja tai niiden osia, joissa oli pahoja ompeluvirheitä, noloja materiaaliratkaisuja tai jotka muuten vain näyttivät järkyttäviltä ja jotka eivät kelvanneet enää edes kokeilupaloiksi. Mitä ihmettä olin ajatellut niitä tehdessäni... Hankalammat ja isommat vaatteet, kuten viitat ja takit ovat vallanneet tilaa äidin reviiriltä, koska minulla ei ole omaa vaatetankoa.

Kirpputorien ja kierrätyskeskusten kiertäminen lienee jokaiselle tuttua. Itse tykkään niiden lisäksi käydä läpi outlet- ja ystävämyyntejä, eli eri yritysten järjestämiä myyntejä, joissa tavaraa saa kivoilla polkuhinnoilla. Luonnollisesti suurin osa tuotteista on ylijäämää tai kakkosluokkaa, mutta ei sitä useimmiten edes erota. Ystävämyyntejä järjestetään keväisin ja syksyihin enkä ole ihan varma mitkä kaikki nimikkeet niitä pitävät, mutta kirjo on varsin laaja ja etsimällä löytää paljon erilaisia kankaita, vaatteita ja pikkutilpehööriä kuten koruja, hiuspinnejä ja tuurilla proppeihin kelpaavaa tavaraa.

Oikeat löydöt ovat kyllä muutenkin vähän tuurista kiinni. Marimekosta tulee kenties ensimmäisenä mieleen unikkokuvio ja muut ihastuttavat tai vihastuttavat kuosit, mutta ostin kaikki viereisen kuvan kankaat sieltä. Alempi musta on muistaakseni gabardiinia, punainen pellavaa ja kahden muun nimiä en valitettavasti muista, mutta hyvänlaatuisia ovat kuitenkin. Kaikki 5 e/metri. Toisaalta viimeksi käydessäni Marimekko oli täynnä kuviokankaita, enkä löytänyt mitään.  

Useimmiten mukaan tarttuu kuitenkin jotain, vaikkei se olisikaan sitä mitä lähdin etsimään. Esimerkiksi juuri niitä pinnejä, hiuspantoja ja muuta peruukkihuoltoon kelpaavaa tavaraa hintaan 1-5 euroa, normaalihinta usein 3-7 euroa. Kuvan kengät ostin Luhdan outlet-myynnistä ja maksoin lestivirheen takia niistä huiman euron. Päällystän ne uudestaan ja saan kivasti Hunter x Hunterin Gonille uudet kengät vanhojen (ja sangen järkyttävien) shoecovereideni tilalle.

Myynneissä käynti vaatii muutenkin vähän taktikointia. Usein parhaat viedään päältä, mutta juuri ennen sulkemisaikaa halpaa tavaraa voi saada vielä halvemmalla - esimerkiksi erään toisen kangasliikkeen (jonka nimeä en muista, anteeksi, mutta se sijaitsi Helsingin Kalliossa) varastomyynnistä sain viime minuuteilla kassillisen kankaita hintaan 20 snt. Eikä muuten ollut mitään lakanaa tai sikaa säkissä, sain itse valita kankaat isommasta laarista ja nappasin mukaan mm. jonkinlaista luonnonvalkoista kudoskangasta ja sinistä organzaa. Eivätkä ne olleet mitään pikkutilkkujakaan, vaan ihan kunnon paloja joista sai jopa tehtyä jotain.

Roskisdyykkaustakin on hyvä harrastaa, jos tarvitsee vaikka pahvia. Erään propin bongasin sattumalta ojasta ja se on aika täydellinen, jahka joskus saan taas tehtyä jonkin Silent Hill -aiheisen cosplayn:

Ta-daa! Ei tuota varmaan mihinkään coniin saa raskaan tekonsa vuoksi viedä, mutta on se älyhieno vaikka jotain photoshootia ajatellen.

Lisäksi kokoelmiini kuuluu mm. rikkinäinen sateenvarjo (jolle on ollut jo käyttöä ja jolle on myös lisää suunnitelmia tulevaisuudessa!), auton tuulilasinpyyhkijä, vanhoja piirtoalustoja, vanhoja piirustuksia ja koulukirjoja joista teen paperimassaa, hyödynnettyjä ilmaistuotteita (esim. avainnauhoista irti leikattuja solkia ja renkaita) ynnä muuta mukavaa. Ai siis miten niin olen kauhea hamsteri?

Toisaalta säilytettäviä asioita pitää priorisoida jonkin verran ja vanhasta romusta on pakko luopua, jos säilytystila ei yksinkertaisesti riitä. Vanhasta jousipatjastani olisin saanut hirveästi kivaa metalliromua ja vaahtomuovia, mutta kun ei se mahtunut mihinkään (rungosta sentään nappasin jalat ja pari lankkua talteen, hys hys).

Odotan vain kauhulla sitä päivää, kun muutan pois kotoa.