Terveisiä Pieksämäeltä

 EDIT: Kas, odottelemani kuvat tulivatkin jo, joten heitin tuonne pari. Molemmat kuvauspalvelun kuvat ovat Miika Ojamon ottamia.


Olin saanut kunniatehtäväkseni toimia yhtenä Bakaconin kolmesta cosplay-agentista, joten läksimme matkaseurani kanssa Pieksämäelle jo perjantaina. Sain ajokortin vasta viime kesänä, joten neljän tunnin matka oli tähän mennessä pisin putkeen ajamani ja valitettavasti se tuntui väsymyksenä, kun lopulta pääsimme perille ja illalla oli vielä ainakin majoittuminen, paikkojen esittely ja agenttibriiffaus. Olin erittäin tyytyväinen, kun lopulta pääsin nukkumaan.

Heitin vanhat pukusuunnitelmani ulos ikkunasta ja kierrätin lauantaina vanhaa Odin Spheren Gwendolynin (mekkoversio) pukuani (joka muuten on pääosin äitini tekemä, ennen kuin joku ehtii kysyä - agenttimamma joka ei oo tehny pukuaan itse siis voi iih kamalaa, eihän se tiedä cosplaysta mitään!), sunnuntai meni siviilikuteissa. Tarkoitukseni oli ollut valokuvata ahkerasti, mutta lauantaina en saanut kameraa kuljetettua mitenkään järkevästi ja sunnuntaina heräsin niin myöhään, etten oikein jaksanut tai edes ehtinyt kuvata.

FAAABULOUS~

Vasemmalla Lirlys, oikealla meikäläinen

Eräs kaverini oli kuvaillut työtäni aiemmin sanomalla "vähän sulla on hyvä ja helppo duuni, eihän sun tarvitse kuin katsoa ihmisten pukuja ja dissata niitä päänsisäisesti", mutta ei se ollutkaan ihan niin yksinkertaista. Lauantai meni lähinnä paikasta toiseen säntäillessä ja ihmisten pukuja tutkiessa. Muutama mielestäni erittäin hyvän puvun kantaja ei tahtonut kisata lainkaan, eräs oli palauttanut kisalappunsa kuvauspisteellä takaisin (mikä oli sääli, koska hänen pukunsa oli yksi suosikeistani koko conissa) ja eräs ei ohjeistuksesta huolimatta koskaan saapunut tuomarointiin. Jouduin viemään suurimman osan kisaajakandidaateista kuvauspisteelle yksitellen, joten rakennusten välillä juoksemiseenkin kului aikaa ja onnistuin löytämään pari viimeistä kilpailijaa vain vähän ennen deadlinea, eli kuvauspisteen sulkeutumista.

Vähän ennen puoli kuutta palasin A-rakennukselle, jossa tuomarointi pidettiin. Jutustelin kisaajien kanssa ja yritin katsoa, että eksyneeltä näyttäneet cosplayaajat pääsivät oikeaan paikkaan. Arvioinnin piti tosiaan alkaa kuudelta, mutta referenssikuvien puutteesta johtuen se myöhästyi jonkin verran. Anteeksi vielä omastakin puolestani odottamaan joutuneille.
Tuomaroinnin ajan lähinnä kannoin tuoleja ja vesimukeja ja yritin lievittää ihmisten stressiä parhaani mukaan. Olin itse väsynyt, mutten valita, koska niin oli varmasti sen käytävän varrella jokainen. Teki ihan pahaa katsoa, miten jotkut selvästi kärsivät asujensa sisällä enkä halua edes kuvitella tuomareiden uupumusta, kun jotkut olivat jo vetäneet useampaa ohjelmaa samana päivänä. Itse olin sentään valmistautunut olemaan töissä, mutta kisaajathan eivät olleet etukäteen voineet tietää, että pääsisivät kisaan (saati joutuisivat odottamaan niin kauan). No, opimme virheistämme ja ensi kerralla toivottavasti paremmin.
Kaiken kaikkiaan agenttimammailu oli ihan kivaa, vaikkakin stressasin omaa suorittamistani vähän liikaa. Oli niin ihana nähdä ihmisten reaktioita, kun kävin kysymässä heitä mukaan kisaan - eräskin alkoi tanssia. :3

 Vastaavia cosplay-ihmisiä.

Korppu, Krautertee, Kokonhoray, Kyuu, Wiid ja jossain piilossa Wepi.

Puoli yhdeksän maissa olin lopulta vapaa ja pääsin syömään päivän ensimmäistä ateriaa Lefrinin, Susi Iten, Dashin ja kahden viimeksi mainitun tuttavan kanssa. Pitseriassa tapahtunut keskustelu taisikin olla päiväni kohokohtia. Juttu luisti ja mieleen tuli esimerkiksi monta jännää ohjelmaideaa, joten ehkä minäkin joskus päädyn johonkin coniin muuhunkin duuniin kuin deittiohjelmaan tai narikkaan.
Käväisin vielä iltabileiden puolella, mutta tanssilattialla oli siinä vaiheessa niin vähän porukkaa, etten uskaltautunut mukaan. Musiikki kyllä kuulosti ihan hyvältä.

Sunnuntaina olin niin väsynyt edellispäivän jäljiltä, etten yksinkertaisesti jaksanut nousta ylös ennen kahtatoista. Olisin kovasti halunnut nähdä cosplay-maskeeraus-paneelin, mutta onneksi kaveri kuvasi sen. Toisaalta olen onnellinen, että minulla oli mahdollisuus nukkua, toisin kuin esimerkiksi huonetoverillani Lefrinillä, jolla oli aamuvuoro narikassa. Bakaconin perustyövuorot muuten olivat vähän mielenkiintoiset, mitä niitä sivusta katsoin. Työtunteja saattoi olla esimerkiksi 8-11, mutta ohjelmaa oli niin vähän, että siinä saattoi helposti missata suurimman osan. Itsekin olen vänkärinä ihan mielelläni, mutta en enää siinä vaiheessa, kun koko tapahtuma alkaa olla pelkkää työtä... Vertailun vuoksi Ropeconissakin on kahdeksan tunnin työvuorot, mutta con on auki kolme päivää putkeen (yöt mukaan lukien), joten ohjelmiinkin ehtii.

Kunniavieraat PikminLink ja Robert Consplayers-luennolla.

Ja tästä päästään Bakaconin ohjelmaan. Lauantain kiireestä huolimatta kävin katsomassa kaikki kunniavieraiden ohjelmat: PikminLinkin Q&A:n ja proppiluennon, sunnuntaina cosplay-luennon sekä Consplayers-luennon. Cosplayn osalta en oppinut mitään sinänsä uutta, mutta PikminLink esiintyi todella hyvin ja häntä oli miellyttävä kuunnella. Muutenkin hän oli todella suloinen ihminen, joten hys hys anonyymit.
Robertin puheesta en vahvan aksentin takia meinannut aina saada selvää, mutta silti juuri Consplayers-luento oli ehkä itselleni mieluisin ohjelma. Oli mielenkiintoista kuulla sen historiasta, toiminnasta ja laajenemisesta. Kiitos myös kameravinkeistä! ;)
Robertkin tosiaan kiersi conissa kamera kädessä ja raportti Bakaconista ilmestynee Consplayersien sivuille joskus lähitulevaisuudessa. Kuulin, että vieraat olisivat viihtyneet, joten mikäli raportti on edullinen se on varmasti loistavaa mainosta ei pelkästään Bakaconille, vaan Suomen coneille ylipäätään. Consplayers on kuitenkin maailmalla varsin tunnettu.

Kaiken kaikkiaan Bakacon oli minulle ihan okei conkauden avaus. En saanut samanlaista conhypeä kuin yleensä tapahtumista, mutten voi väittää, ettei minulla ajoittaisista väsymyksen- tai stressinpuuskista huolimatta olisi ollut kivaakin. Ainakin pääsin kokeilemaan vastuutehtävää, näin pitkästä aikaa kavereita ja bongasin muutaman kanssablogaajan - Ilonaa ehdin käydä tervehtimässäkin. ;3

Tilanneraporttia

Odottelen tässä pohjamaalien kuivumista enkä voi oikeastaan mitään henkevämpääkään tehdä, joten ajattelin kirjoittaa vähän tämänhetkisestä isommasta projektista, joka minulla on työn alla.

Shin Megami Tensei: Persona 3 - Orpheus

Miksi ihmeessä? Sitä kysyn itseltänikin. Eräs kaverinikin kysyi osuvasti kuvan nähtyään, että kai olen menossa kauneusleikkaukseen ja mm. leikkaan käsistäni ja jaloistani kaiken pois niin, että vain luut jäävät jäljelle.

Idea sai alkunsa samalla tavalla, millä kaikki ”hyvät ideat” viime aikoina: Näen hienon designin. Ajattelen, että vähänkö tuosta saisi siistin cosplayn jos se olisi mahdollista toteuttaa. Hetkinen - jos? Sitten alan miettiä, miten ja lopulta löydän itseni piirtämässä suunnitelmia ja kasaamassa ties mitä härpäkettä. Olisin skannannut luonnokseni tähän näytille, mutta huoneeni on tavallista pahemmassa kaaoksessa pienen sisustusremontin takia eikä skanneri ole kiinni koneessa.

Suunnittelin asua Bakaconin sunnuntaille, koska meillä on silloin pienen porukan kanssa Persona 3 -ryhmä ja lauantaille en viitsi asua pistää, kun en luultavasti tule näkemään mitään enkä pysty paljoa liikkumaankaan. En vain enää usko, että ehtisin tehdä tuon ajoissa valmiiksi. Aikaa on mitä, alle pari viikkoa ja olen vielä ihan alkutekijöissä. Syytän tästä pääosin influenssaa, joka sattui ikävästi talvilomalle kun minun olisi pitänyt viettää se aika asun parissa ja omaa typeryyttäni, kun en ottanut kaikkia seikkoja huomioon ja jouduin tekemään kokonaan uudestaan maskin, jonka olin jo saanut valmiiksi.

Kolmas isompi juttu, joka on hidastanut puvun tekemistä on se, etteivät kenkäni ole saapuneet vieläkään. Tilasin 18 cm:n korot Joybootsilta hyvän aikaa sitten ja ne näkyisivät seurantakoodin mukaan olevan vieläkin Turussa. En osaa suhteuttaa, miten paljon minun pitäisi korostaa esimerkiksi hartioita ja käsiä, jos en ensin ihan kunnolla näe, miten pitkä olen kenkien kanssa.

Mutta no, eipä voi mitään. Mikäli asu onnistuu, ajattelin ehkä mahdollisesti ehkä ehkä osallistua sillä Eurocosplay-karsintaan, joten Desuconiin sitten viimeistään. Jos en saa asua valmiiksi Bakaconiin, ilmestyn sunnuntaina paikalle varmaan erittäin kaapista revityllä Kenjillä (lähteenä edelleen Persona 3, koska haluan kuitenkin ryhmäillä).

Varasuunnitelma. Luultavasti tuo vasemmanpuolimmaisin.

Tarkoitukseni oli kuitenkin kertoa mitä olen tehnyt sen sijaan mitä en ole, koska olen tosiaan kaikesta huolimatta saanut jotain aikaankin.

Yllänäkyvä kauneus on Lefrinin avustuksella tehty panssarinraakile. Seuraavaksi pitäisi lähteä vääntämään sen päälle paperimassaa lopulliseksi muotiksi, mutta minun pitää liisteröidä paljon muutakin (esimerkiksi käteni), joten tarvitsen avuksi jälleen toista osapuolta.

Uusi maski vs. vanha maski. Vanhan maskin pahin ongelma oli se, etten olisi saanut henkeä. Uusi maski tarvitsee vielä ainakin hiomista ja mahdollisesti vielä yhden gessokerroksen ennen lopullista maalaamista. Myös silmien ja nenän muotoa pitää hienosäätää. Vasen puoli alkaa jo näyttää ihan hyvältä, mutta oikea on kanaverkon takia liian kuoppainen.

Minulla on jo kaikki tarvittava (niitä pirun kenkiä lukuun ottamatta) ja peruukkikin jo osittain modattuna, joten kyllä tämä tästä. Meikäläisellä tuntuvat nämä pukusuunnitelmat muutenkin elävän vähän koko ajan, joten en ole erityisen harmissani vaikken ehtisikään ajoissa. Eipähän ainakaan tarvitsisi miettiä, kuinka jaksan sunnuntaina ajaa Pieksämäeltä takaisin Helsinkiin. :D

...tai sitten voin heittää kaikki suunnitelmat ulos ikkunasta

ja olla ihkupihku casualfemme.

Not.

Otaku is Cool

Viime vuoden lopulla Kotobukiya julkaisi yhteistyössä Danny Choon kanssa kirjan nimeltä OTACOOL: WORLDWIDE OTAKU ROOMS. Se on koottu pyytämällä ihmisiä lähettämään kuvia - kuten nimestäkin voinee päätellä - omista otakuhuoneistaan ja joista kustantaja lopuksi on valinnut parhaat julkaistaviksi. Itse en osaa siitä paljoakaan sanoa, mutta mm. täältä voi halutessaan lukea lisää.

Nyt teos saa jatkoa tässä kuussa julkaistavalla OTACOOL 2: WORLDWIDE COSPLAYERSilla,  joka nimensä mukaan keskittyy maailmanlaajuiseen cosplayhin ja on kasattu samalla tavalla kuin edeltäjänsä. Esimakua kirjan sisällöstä voi nähdä täällä.

Itse bongasin uutisen alun perin tämän vuoden alussa eräästä deviantARTin cosplay-klubista. En ollut vielä tuolloin kuullut ensimmäisestäkään osasta, mutta päädyin lukemaan lisää ja vilkaisemaan muiden lähettämiä kuvia aina silloin tällöin.

Jossain vaiheessa, kun yhtäkään suomalaista ei ollut näkynyt (huolimatta siitä, etten ole tosiaan ainoa samaiseen cosplay-klubiin liittynyt ja näin varmasti hankkeesta tiedon saanut suomalainen) heräsi mielessäni pieni ajatus ja kokeilunhalu. Olisiko minulla, pienellä pohjoismaalaisella never-heard-ofilla mahdollisuuksia päästä mukaan? Tulin siihen tulokseen, että tuskin yrittämisestä ainakaan mitään haittaa olisi, joten kysyin Lirlykseltä luvan käyttää paria hänen minusta ottamaansa kuvaa ja lähetin ne eteenpäin. Jokin aika takaperin sain Kotobukiyalta sähköpostia: "We are very happy to let you know that you photos has been officially included in OTACOOL2."

Henkilökohtaisesti pidin (ja haluan kaikessa naiiviudessanikin pitää yhä) OTACOOL 2:ta vähintään mielenkiintoisena ideana. Toki sitä katselee mielellään hyvälaatuisia pukuja eri maista, vaikka kaiken maailman Cosmodet julkaisevatkin jotain vähän samantyyppistä Cosplay.com-palstallaan. Vaan koska skene on mitä on, ei draamalta olla vältytty. Muutamat olivat kuulemma vetäneet kuvansa pois, koska loukkaantuivat kun eivät päässeet kanteen tai eivät muka saaneet antaa krediittejä valokuvaajilleen. Totta, kaavakkeessa ei ollut varsinaista kohtaa valokuvaajalle, mutta itse ainakin tajusin olla sen verran oma-alotteinen, että laitoin nimen mukaan silti. Kustantajan lähettämässä varmistussähköpostissa sitä kysyttiin sitä paitsi uudestaan, joten en usko, että kuvaajat jäisivät kunniatta.

Draaman lisäksi OTACOOL 2 ei ole välttynyt kritiikiltäkään. Joistain pointeista olen hyvinkin samaa mieltä - esimerkiksi kannesta.

nainennainennainenmiesnainennainen...

Minulla on nolottavan huono kasvo/nimimuisti, joten tunnistan ulkonäöltä vain muutaman pukuilijan enkä osaa yhdistää nimiä niille, jotka näyttävät vain tutuilta. En myöskään seuraa chaneja (ellei joku erikseen linkitä minulle jotain mielenkiintoista lankaa), joten en yhtään tiedä, kuka on pahin draamalaama, kenen tausta on hämärä ja kuka teki mitä henkilön x kanssa. Tiedän kuitenkin sen, että kansi on kovin naisvoittoinen, vaikka aiemmin mainitussa esimakuaiheessakin oli minusta useampi varsin mainio miescosplayaaja. Ihan oikeasti miehiä kannessa taitaa olla vain kaksi ja heistäkin toinen on kuuleman mukaan omasta pyynnöstään korvattu naisella (tosin OTACOOL 2:n preorder-sivulla on edelleen käytössä tämä kansi, joten käytän itsekin nyt sitä).

Eikä naisissa nyt vielä mitään - enemmän minua häiritsee, että valtaosa kuvista on juuri tuollaista ylhäältäpäin kuvattua söpistelymateriaalia. Itse olisin tykännyt, jos kuvissa oltaisiin näytetty enemmän itse pukuja ja vaikka niiden yksityiskohtia. On tuolla vasemmassa alanurkassa sentään jotain, mutta… no, niin. Ehkä tällainen kansi sitten myy paremmin.

Minullekin annettiin mahdollisuus valita kahden kuvan väliltä kumman mieluummin haluaisin kirjaan. Toinen oli naamashotti, toisessa näkyi jopa torso, eikä liene vaikea arvata kumman valitsin. Jos minä pääsen maailmanlaajuiseen cosplaykirjaan, niin kyllä minä haluan, että se pukukin näkyisi. Ketä muka kiinnostaa jonkun nevarin pärstä. >:c

 Kummassa näkyy enemmän asua?

Tästä päästäänkin siihen toiseen aiheeseen, mistä OTACOOL 2:ta on kritisoitu. Antaako kirja cosplaysta väärän kuvan tarjoamalla pelkkää fanserviceä? No jaa. Sekin on kai taas kiinni katsojasta ja siitä, mitä haluaa nähdä. Ei tuo kansi omasta mielestäni loppujen lopuksi niin porno ole, mitä nyt parista tissivaosta. Jos joku tuollaisia kuvia haluaa oikeasti itsestään lähettää niin siitä vaan, tuskin tuo ketään vahingoittaa. Tiedän itse, että oma pukuni oli varsin peittävä ja ylipäätään uskon esimaun perusteella lopullisessa kirjassa olevan mm. paljon hienoja haarniskapukuja, joten tuskin paljas pinta ja nätti naama ovat olleet mitään päällisimpiä kriteereitä.

Julkaisua odotellessa.

EDIT: Lisäsin kuvat, joista minun annettiin valita. Toisen pitäisi tosiaan näkyä lopullisessa OTACOOL2:ssa.